Joka päivä kauppareissu? Oikeasti?

Kirjoitin kirjassamme tavastani käydä päivittäin kaupassa. Tämä on herättänyt paljon kysymyksiä, miten se on mahdollista, miksi ihmeessä, sorrutko herkkuihin ja heräteostoksiin ja muuta. Käydäänpä sitä hieman läpi.

Pyrin tosiaan siihen, että tekisin joka päivä kauppareissun ja ostaisin vain sen verran ruokaa kuin sillä hetkellä tarvitsen. Tämä alkoi hieman vahingossa, sillä alun perin halusin vain käydä päivittäin lenkillä. Koska olen huono vain kävelemään ilman syytä, keksin että kauppareissuhan olisi mainio syy lähteä ulos. Samalla se mahdollisti lähes nollavaraston pitämisen jääkaapissa. Kaikki sopi yhteen.

Tavallisesti mietin illalla tai aamulla kauppaan kävellessä, millainen päivä tänään ja huomenna on tulossa, missä syön ja miten paljon, joten osaan arvioida, paljonko tarvitsen ruokaa. Jos olen etänä, ostan tyypillisesti ruokaa yhteen kokkauskertaan: teen ruuan 11-12 maissa päivällä, syön siitä suurimman osan ja loput iltapäivällä. Aamulla teen smoothien. Jos illalla tulee nälkä, minulla on aina jotain pakastimessa jemmassa. Siinä se. Tottakai silloin tällöin syön vaikkapa leipää, jolloin en syö koko leipää ja juustoa kerralla.

Kaupassa käyminen ei vaadi yhtään sen enempää aikaa kuin lenkillä käyminenkään, kaupassa käyminenhän on lenkkeilyä. Jos on aikaa lenkkeilyyn, on aikaa käydä kaupassa. Toki monilla on ongelma, että lenkkeilyynkään ei ole aikaa, se on sitten eri asia.

Entäpä suunnittelu? Meillehän on kerrottu, että kaupassa pitäisi käydä vaikkapa kerran viikossa ja suunnitella koko viikon ruokalista, jolloin tulee ostettua vain sitä mitä tarvitsee.

Suunnittelu on tottakai tärkeää, mutta pidemmällä aikavälillä se ei toteudu koskaan. Muuttujia on yksinkertaisesti liikaa. Kuinka moni meistä oikeasti osaa suunnitella omaa tai perheen ruokailuaan tarkasti kolmen päivän aikana niin, että kukaan ei poikkea suunnitelmasta? Koska elämään kuuluu paljon odottamatonta vaihtelua, nälkä tulee ja menee, ruuan tarve vaihtelee. Tämä ei olisi muuten ongelma, mutta heti kun ruoka on tuotu kotiin, sen päiväykset alkavat hitaasti umpeutua. Se ei haittaa, jos ruokaa on vähän, mutta jos ruokaa on paljon, sillä alkaa olla merkitystä.

Kuvitellaan tavallinen tilanne: jääkaapissa on kahden päivän ruuat, käyt kaupassa ja ostat viideksi päiväksi lisää ruokaa. Tämän jälkeen jääkaappi on jo niin täynnä ruokaa, että sieltä voi olla vaikea löytää sellaista, minkä päiväys on umpeutumassa. Lisäksi ostetuissa ruuissa täytyy olla viikko käyttöaikaa jäljellä. Miksi? Koska ellet ole keittiönatsi, ruuat tulevat syödyksi satunnaisessa järjestyksessä. Koska ruokaa oli jo 2 päivän edestä ja tuot sitä lisää 5 päivän edestä, kestää 7 päivää syödä ne pois. Yksinkertaista. Toki uuden erän saapuessa on uusi riski, että vanhojen syöminen lykkääntyy.

Entäs ne heräteostokset sitten?  Se on tosiaan haaste, aina välillä tekisi mieli ostaa jotain, mitä listalla ei ole. Heräteostosten houkuttelevuus on sitä suurempi, mitä enemmän on väsynyt, stressaantunut, tai muuten kokee epämukavuutta. Paras keino välttää heräteostoksia on välttää näitä ongelmia. Jos se ei ole mahdollista, täytyy vain purra hammasta ja pitää katse tiukasti ostoslistassa. Ja yksi karkkipäivä viikossa auttaa kummasti hillitsemään herätteitä, ”Tuota mä ostan sitten kun on sunnuntai.”

2 kommenttia artikkeliin “Joka päivä kauppareissu? Oikeasti?

  1. Voin rehellisesti sanoa olevani aivan eri mieltä tästä asiasta. Väitän että aikuisen ihmisen pitäisi edes hieman kyetä ennakoimaan omia menojaan, ja sen mukaan myös ne ostokset tehdä. Itse kuulun juuri näihin viikoks kerrallaan- ihmisiin eikä hävikkiä tule yleensä leivän kannikkaa enempää. Kerralla ostetaan yleensä kolme eri ruokaa, eli esimerkiksi se kolme pakettia lihaa huomioiden jo kaupassa päiväykset. Se missä on eka päiväys, tehdään myös ekana. Samassa mietittään jo valmiiksi että mitä on lisukkeena, mitä löytyy kotoa kaapista, onko jo tiedossa että on erilainen rytmi ettei vaikka kerkiä tekemään niin vaativaa ruokaa. Tällöin tehdyt ostokset ovat sellaisia että ne myös soveltuvat ns pikaruuaksi ja jauhelihamureke vaihtuu helposti lennossa vaikka nistipadaksi.
    Jos jääkaapissa on jo ruokaa niin ei sinne enää tarvitse ostaa lisää ennen kuin vanhat on syöty. Päiväyksen uhatessa mennä umpeen on aina pakastin jonne heittää pahanpäivän varaksi. Se, että sanoo että se on liian täysi sitä varten, kertoo vaan siitä että nyt ei tarvitse mennä kauppaan, vaan alkaa tyhjentämään ensin pakkasta. Ei se sulattaminen niin vaikeaa ole, jos illasta nostat seuraavan päivän ainekset sulamaan! Vaatii vain omaa jaksamista ja muistamista. Jos on aikaa lenkkeilyyn, on myös aikaa tälle.

    Ei siinä nyt hirveästi tarvitse natseilla, vaan käyttää ihan maalaisjärkeä ja vilkaista päiväystä 🙂

    1. Ihmisillä on hirveän erilaisia elämäntilanteita ja päivittäisiä rutiineita tai rutiinien puutteita. On hyvä että olet löytänyt rutiinin, joka toimii sinulla, monilla se on vielä hakusessa. Mitä stabiilimpi elämä on, sitä helpompaa on suunnitella asioita pitkällä aikavälillä, mutta mitä enemmän siinä on ennakoimatonta vaihtelua, sitä vaikeammaksi se menee. Valitettavasti useimmat meistä, vaikka olemme aikuisia ihmisiä, emme aina pysty toimimaan sen mukaisesti.

      Paras keino hallita ruokahävikkiään on tarkkailla, miksi hävikkiä syntyy ja pohtia, miten sen voisi ensi kerralla ehkäistä. Itse keinoilla ei ole niin paljon väliä, mikä tahansa toimii itsellä on se paras. Yleisesti ottaen suurin osa ongelmista johtuu siitä, että on poikettu suunnitelmasta syystä tai toisesta ja sen takia jouduttu ongelmiin. Siksi suunnittelu on aina helpompaa, jos ei tarvitse suunnitella kovin pitkälle aikavälille.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Siirry sivun alkuun

Pin It on Pinterest